Matias Hilden Rohkeiden tekojen Suomi

Suomen Kuvalehden kartalla eksyt varmasti

Suomen Kuvalehti julkaisi 5.1. kartan 57 kaatuvasta kunnasta. Mukana oli myös oma kotikuntani, pieni saaristokunta Puumala. Olemme SK:n mukaan pahimmassa kriisissä väestökehityksen osalta. Se on kärkevästi sanottu, mutta toki monella tapaa totta. Syntyvyys on erittäin pientä, koululuokissa on hyvin tilaa ja opetus yksilöllistä. Toivotankin kaikki lapsiperheet ja muutkin muuttajat tervetulleiksi Puumalaan. Heitä on viime vuosina tänne mukavasti muuttanutkin, enemmän kuin pois. Se on mielestäni hyvä merkki.

Tytti Määttä kirjoitti jo asiasta hyvin, enkä toista hänen näkemyksiään. Muutenkin riittää kritisoitavaa. Koska juttu on kuitenkin taustoitettu epäselvästi, niin on vaikea ymmärtää, että miten SK on päässyt tekemään tällaisen kartan ja jutun. Yritän silti.

Jutussa annetaan ymmärtää, että kyseiset 57 kuntaa kamppailisivat olemassaolostaan. Juttu antaa ymmärtää, että näillä kunnilla menisi huonosti sekä taloudellisesti että väestöllisesti.

Tarkemman selvittelyn jälkeen käykin ilmi, että kyseiselle kartalle pääsyyn on ilmeisesti riittänyt se, että on ollut edellisessä, vuonna 2011 tehdyssä selvityksessä kaatuva kunta. "Vuoden 2010 tunnusluvuilla haravaan tarttui runsaat 60 kuntaa, joista valtaosaa koetteli syrjäinen sijainti ja ikääntyvä väestö. Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä päivitti joulukuussa 2016 aineiston vuoden 2015 taloustunnuslukujen ja vuosien 2010–2015 väestömuutoksien pohjalta. Näin löytyi 57 kaatuvaa kuntaa", Eeva-Liisa Hynynen kirjoittaa. Viiden viime vuoden kehityksellä ei siis ole ollut ilmeisesti mitään merkitystä, vaan kartalle pääsi nähtävästi tämä etuoikeutettu joukko automaattisesti. Neljä kuntaa edellisestä selvityksestä ehti viidessä vuodessa kaatua. Parempi kiristää tahtia, sillä tällä vauhdilla viimeinen kaatuu vasta 2070-luvulla.

Osalla näistä 57 kunnasta menee taloudellisesti hyvin, joillain erinomaisesti. Kuten Eero Laesterän katsaus kertoo,  esimerkiksi Kustavin kunnalla on maan keskiarvoa pienempi veroprosentti ja muutenkin taloudellisesti vahva tilanne, ja jopa asukasluku kasvussa. Oma kotikuntani Puumala kuuluu myös vahvan kuntatalouden kuntien joukkoon: Laesterän mittareista kaikissa kunnan tilanne oli parempi kuin 5 vuotta sitten. Tämän lisäksi vuosikatteemme on ollut 2013-2015 joka vuonna maan 20:n korkeimman joukossa, lainakanta Etelä-Savon pienimpiä ja verotulot Etelä-Savon korkeimmat/asukas. Veroaste on maan keskitasoa, aritmeettisesti katsottuna toki selvästi keskitason alapuolella: tälle vuodelle hieman alensimmekin kunnallisveroa. Taloudellisesti kunnalla menee huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi naapureilla, joiden pitäisi varmaankin varautua kartan perusteella jo meidän "kaatumiseemme" heidän syliin. Kuntaa meinattiin kaataa jo muutamia vuosia sitten Savonlinnan syliin. Kaatumisliike pysähtyi tuolloin kuntaministeri Virkkuseen, jolle moni puumalalainen olisikin nyt valmis antamaan mitalin. Vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat saavat tästä johtuen parempia palveluja huomattavasti kevyemmällä verorasituksella.

Talousanalyysi, jolla siis ei kuitenkaan nähtävästi ole ollut mitään vaikutusta kartalle pääsyyn, ottaa sinänsä useilta osin huomioon relevantteja asioita. Myös jotain puuttuu, kuten esimerkiksi konsernitasetarkastelu (johon lainsäädäntö on vihdoin päässyt) ja vuosikatteen arviointi. Ehkä merkittävin puuttuva tekijä on rahoituslaskelman tunnuslukujen täydellinen puuttuminen: rahoituslaskemahan on se, mikä esimerkiksi yrityksille on kaikista tärkein katsaus yrityksen tilanteeseen, mutta jonka kunnan päättäjät ja monet muutkin ohittavat surutta. Myös toimintakatteen, siis nettomenojen, kehitys ei näissä kuudessa mittarissa näy.

Valtionosuuksien osuus käyttökuluista mittaa lähinnä kunnan ikärakennetta ja sairastavuutta sekä osittain myös oman veropohjan riittävyyttä. Siellä on myös vääristäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi se, että jotkin kunnat ylläpitävät valtionosuuksilla rahoitettavia oppilaitoksia enemmän kuin toiset. Pohjimmiltaan se mittaa enemmänkin kunnan ikärakennetta ja veropohjaa. Yhtenä mittarina on se, että onko kunta saanut valtion harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. V. 2015 lähtien tällaista ei ole voinut enää edes saada. Luku ei käytännössä ole relevantti, vaikka tälle "kerjuulistalle" pääseminen toki aikoinaan oli jokin merkki siitä, että kunnan talous ei ole tasapainossa.

Väestöanalyysi, joka ilmeisesti mm. Puumalalle toi tällä kertaa "kunniamaininnan", on puolestaan tehty kahdeksan seuraavan mittarin perusteella (tosin SK ei ole kertonut, että millaisia arvoja alla olevilla mittareilla tulee olla, ja millä arvoilla kartalle on päässyt, jos sillä nyt oli edes merkitystä):

1.  Asukasluku 2015
2. Väestöllinen huoltosuhde 2015
3. Väestöllinen huoltosuhde 2025
4. Syntyneiden määrä (abs.) vuonna 2015
5. Ennakoitu 1-vuotiaiden määrä vuonna 2025
6. Syntyneiden määrä 1 000 asukasta kohden (promillea) 2015
7. Kuolleiden määrä 1 000 asukasta kohden (promillea) vuonna 2015
8. Asukasvaihtuvuus 1 000 asukasta kohden (promillea) vuonna 2015

Alueen väestökehityshän riippuu syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Ensin mainittu on huomioitu erityisen korostuneesti (4, 5, 6), kuolleisuus ja ikääntyneisyys (2, 3, 7) myös vahvasti. Koska Tilastokeskuksen väestöennuste pohjautuu menneeseen kehitykseen, niin käytännössä vuoden 2025 ennusteetkin kertovat enemmän menneestä kuin tulevasta.

Asukasluku tarkastelee kunnan asukkaiden määrää, eli kaatumiseen nähtävästi riittää, että olet pieni. Asukasvaihtuvuus tarkoittaa terminä yleisimmin sitä, että ihmiset muuttavat asunnosta toiseen, tai tässä yhteydessä ehkä sitä, että muuttoliikettä kuntien kesken ylipäätään tapahtuu. Tämä ei siis nähtävästi kuvaa suinkaan muuttovoittoa tai -tappiota, jossa kunta oikeasti saa uusia asukkaita muista kunnista tai ulkomailta, tai menettää. Lienee selvää, että tiheästi asutuilla ja pinta-alaltaan pienten kuntien välillä muuttoliikettä tapahtuu enemmän kuin laajempien kuntien alueilla. Määrä siis korvaa tässä mittarissa laadun.

Mitä ei yllä mainitun lisäksi oteta huomioon: muuttajien tulovirtaa, koulutustason kasvua, yleensäkään koettua ja toteutunutta hyvinvointia,  asukkaiden tulotason kehitystä, rakentamisen määrää, yritysten kehitystä ja työllisyyttä, vapaa-ajan asutusta, you name it. Tilastokeskus kerää valtavasti upeaa aineistoa, ja sitä hyödynnettiin huomattavasti paremmin mm. viime syksynä YLE:n Kuntatutka-palvelussa. Timo Aro on hyvä näitä visualisoimaan. Mutta vaikka käytettäisiin 20, 30 tai vaikka sataa mittaria, niin aina ne kertovat vain mittaamansa asian. Niiden arviointi ja huomioiminen päätöksenteon tukena vaatii puolestaan ymmärtämystä lukujen merkityksestä. Tässä Eeva-Liisa Hynynen näyttää pahasti epäonnistuneen.

On siis tehty talousanalyysi nettiin, tehty väestöanalyysi (jota ei ole laitettu nettiin) ja piirretty paperilehteen kartta, mutta jätetään kertomatta, että edellä mainituilla ei olekaan välttämättä mitään tekemistä toistensa kanssa. Journalismia tämäkin. Mielestäni huonoa sellaista.

Hyvä toimittaja osaa tuoda hankalasti ymmärrettävät asiat yleisön tietoon selkeästi: toimii ikäänkuin adapterina asiantuntijoiden ja lukijoiden välillä, saa heidät puhumaan samaa kieltä, ja ymmärtämään asiat ja niiden merkitys yhteiskunnalle samalla tavalla. Näyttää siltä, että nyt on jälleen tehty juuri päinvastoin. Tämä ei ole ensimmäinen kerta: media aivan liian usein saattaa antaa yksittäisen kunnan taloudesta ja kehityksestä liian hyvän kuvan. Ehkä on tervettä, että välillä käy päinvastoinkin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Matias ; ihan asian vierestä:

Kirjoitin tänne seuraavan kommentin:

http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/12/21/KSOY%...

"Netissä tuli mielenkiintoinen juttu eteen kuntataloudesta.

http://kuntalehti.fi/mielipide/2014/07/02/kuntatal...

Suosittelen.

Yllätyksekseni huomasin kirjoituksen olevan Puumalan 30-kesäisen kunnanjohtajan kynästä , kunnanjohtajaksi 25-vuotiaana v. 2012.

En tunne miestä henk. koht , en ole koskaan tavannut , en ole siis mitenkään ´sidoksissa´ ko. henkilöön .

Ainoa ´tietolähteeni´ Matias Hilden:in tekemisistä on viikottainen Puumala-lehti, joka sattuneesta syystä postilaatikkooni tulee ( Hallituksen tilaus.)

Näillä hatarilla tiedoillani uskallan kuitenkin toivoa , että Kotkan päättäjät ottaisivat tämän ´tulevaisuuden toivon´ huomioon uutta kaupunginjohtajaa etsittäessä.

Nyt ei ole enää varaa ´virherekrytointiin´."

Jos Imatra ei ´natsaa´, niin...?

Toimituksen poiminnat