*

Matias Hilden Saimaanrannan maalari

Katso miten oma kuntasi on kaatunut!

Suomen Kuvalehti julkaisi listaukset 57 kaatuvasta kunnasta. Jutun oli kirjoittanut Eeva-Liisa Hynynen, jonka SK kertoo olevan kuntatalouteen erikoistunut vapaa toimittaja. Aineisto perustui puolestaan Timo Aron selvitykseen. Nämä kaatuvat kunnat (kuudesosa Suomen kunnista muuten) oli Aron selvityksen perusteella piirretty kartalle. Lisäksi Eero Laesterä oli arvioinut kuntien talouksia, mutta nämä arviot eivät vaikuttaneet karttaan pääsyyn. Kritisoin aineistoa jo aiemmin, sillä aineisto oli varsin pintapuolinen kuvaus väestökehityksen tilasta Suomessa ja kunnissa. Se ei myöskään ottanut kantaa kuntien taloustilanteeseen tai mihinkään muuhunkaan elinvoiman kehitykseen.

Käsiteltävät asiat ovat tärkeitä alueiden kehittymisen kannalta. Kansalaisille on myös syytä antaa mahdollisuus syventyä aineistoon myös tarkemmin. Tästä johtuen tein erillisen excel-tiedoston kuntien väestökehityksestä vuosina 2011-2015. Tarkastelujakso on laajempi kuin SK:n analyysin, ja lisäksi kaikki luvut ovat suhteutettu ko. kunnan vuoden 2010 lopun väkilukuun. Excel-tiedostossa on helppo laittaa kuntia järjestykseen eri mittareiden perusteella. Tämän lisäksi sama aineisto on nähtävillä PDF-muodossa.

Aineisto ei ota Suomen Kuvalehden linjasta poiketen kantaa siihen, että onko joku kunta kaatumassa. Tämä kun vaatisi huomattavasti perusteellisemman, kuntakohtaisen selvityksen: ei pintapuoleista raapaisua, kuten SK teki. Tämäkin aineisto kertoo vain tosiasiallisen kehityksen viimeisen viiden vuoden aikana: kuitenkin pidemmältä ajalta kuin SK:n selvitys. Monessa kunnassa on voinut tarkastelujakson loppupuolella tapahtua kehitystä parempaan tai huonompaan. Tulevaisuudesta tämäkään aineisto ei kerro mitään.

Tämäkään aineisto ei ota kantaa kuntien talouteen, niiden elinvoimaan, työllisyyskehitykseen tai muihin tärkeisiin seikkoihin, joilla oikeasti on merkitystä sille, että ”kaatuuko” jokin kunta. Jotta keskustelu ei jäisi pintapuoliseksi, niin ajattelin koota niistä aineistoja luettavaksenne myöhemmin. Joudun omassa työssäni näitä aineistoja usein muodostamaan, joten samalla vaivalla tarjoan niitä myös ilmaiseksi kansalle: ja ilman tarvetta hakea mahdollisimman myyviä otsikoita. Ja vielä on erikseen syytä kiittää Tilastokeskusta, joka tekee erittäin tärkeää työtä datan keräämiseksi. Uskallan väittää, että tässä aineistossa on huomattavasti enemmän sisältöä kuin Suomen Kuvalehden kartassa, mutta jokainen tulkitkoon tavallaan. Näppärä kartta nyt joka tapauksessa puuttuu.

Mitä aineisto sitten kertoo? Muutama nosto vuosilta 2011-2015 Manner-Suomen kunnista:

  1. Väestö on kasvanut suhteellisesti eniten pääsääntöisesti suurimpien kaupunkiemme kehyskunnissa, kuten Pirkkala, Lempäälä, Kauniainen, Espoo, Kontiolahti ja Kempele. Suhteelliset isoimmat väestötappiot jakaantuvat tasaisesti ympäri Suomea. Uudenmaan ja sen lähimaakuntien kunnat tosin eivät heilu tappiolistalla kärkipäässä.
  2. Kuntien välinen nettomuutto on ollut suurinta Kauniaisissa. Toisena on Varsinais-Suomen pieni saaristokunta Kustavi. Kustavi oli SK:n aineistossa yksi kaatuvista ja kuolevista kunnista. Jo pelkästään tämä seikka kertoo Suomen Kuvalehden tarkastelun yksipuolisuudesta. Huomattava seikka on myös, että Kustavin muuttovoitto syntyy lapsiperheistä ja työikäisistä: työikäisten muuttovoitto Kustavissa on ollut maan korkeinta. Kustavi on pieni kunta, mutta toisaalta 5 vuoden tarkastelujakso poistaa jo ison osan satunnaisvaihtelusta. Kuten jo aiemmin totesin, ja kuten Eero Laesterän selvityskin osoittaa, on myös Kustavin talous mennyt parempaan suuntaan viime vuosien aikana. Merkittävimmät muuttotappiokunnat löytyvät esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta, Kainuusta ja Keski-Suomesta.
  3. Kustavin lisäksi työikäistä väestöä houkuttei suhteessa eniten useampikin ”kaatuva ja kuoleva kunta”. Esimerkiksi Luhanka, Pelkosenniemi ja oma kotikuntani Puumala. Tämän lisäksi kärkipäästä löytyy sellaisiakin kuntia kuin Kauniainen, Sipoo ja Rusko. Eniten työikäistä väestöä on menettänyt muihin kuntiin esimerkiksi Merijärvi ja Kaskinen. Turku menetti työikäistä väestöään muihin kuntiin suhteellisesti viidenneksi eniten Suomessa ja Helsinki tulee heti perässä kuudentena. Tämä tulee ehkä useimmille yllätyksenä: niin paljonhan puhutaan kuinka väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle. Myös monilla muilla maakuntakeskuksella on vaikeuksia pitää työikäistä väestöä alueellaan. Suurin kaupunki, joka on kuitenkin tässä onnistunut, on Kuopio.
  4. Maakuntakeskukset kuitenkin paikkaavat työikäisen väestön poistumisen opiskeluikäisten tulomuutolla. Helsingin 6,8 prosentin väestönkasvusta 5,0 prosenttiyksikköä selittää opiskeluikäisten tulomuutto. Eniten väestöstään menetti opiskeluikäisten muuttoliikkeen vuoksi Pudasjärvi.
  5. Lapsiperheiden suosikkikuntia näyttävät ainakin muuttoliikkeen perusteella olevan kehyskuntia: Kauniainen, Lumijoki ja Rusko muun muassa. Tappiot jakaantuvat tasaisemmin eri kuntaryhmiin.
  6. Luonnollinen väestönkasvu, eli syntyneiden ja kuolleiden erotus, on ollut suurinta pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja suurimpien kaupunkiemme kehyskunnissa. Kuolleiden ja syntyneiden erotus on suurinta Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomessa: omassa kotikunnassani Puumalassa korkea kuolleisuus ja vähäinen syntyvyys veivät mukanaan väestöstä suurimman osuuden Suomessa, 8,4 prosenttia: tämän vaikutus kuntamme väestön vähenemään oli 95 %.
  7. Maahanmuuton kärki löytyy pääsääntöisesti Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan kunnista. Vain muutamia kuntia menetti tarkastelujaksossa väestöä enemmän ulkomaille kuin sai sieltä maahanmuuttajia tilalle. Näidenkin osalta negatiivinen vaikutus on ollut vähäinen.
  8. Suomessa elää vahvana myytti siitä, että valtionosuuksilla, maataloustuilla ja verotulotasauksilla elätetään suurta osaa Suomesta. Näin varmasti voi monella tapaa tulkita ja ajatella. Samaan aikaan kannattaa kuitenkin muistaa myös, että Helsingin väestönkasvu on valtaosin seurausta opiskeluikäisten (15-29 -vuotiaiden) sinne kohdistuvasta muuttoliikkeestä. Jokainen ymmärtänee, että käytännössä jokainen Suomen opiskelupaikka rahoitetaan yhteisen valtiomme pussista.

 

Miksi sitten esimerkiksi Kustavi, joka on saanut eniten työikäisten muuttovoittoa Suomessa, päätyi Suomen Kuvalehden kartalle? Alla SK:n selvityksen kriteerit, ja oma tulkintani niiden merkityksestä.

  1. Asukasluku 2015: Jos kuntasi on asukasluvultaan pieni, olet Hynysen ja Aron mukaan kaatumisriskissä
    2. Väestöllinen huoltosuhde 2015: Jos kunnassasi on paljon lapsia tai yli 65-vuotiaita, olet kaatumisriskissä. Huoltosuhdetta käytetään usein kuntien tilanteen kuvaamiseen, vaikka korkean huoltosuhteen ongelmat, ja myös hyödyt, jakaantuvat kunnille, valtiolle, eläkelaitoksille ja jopa yrityksille.  
    3. Väestöllinen huoltosuhde 2025: Luku perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen, joka perustuu puolestaan menneeseen kehitykseen.
    4. Syntyneiden määrä (abs.) vuonna 2015: Mitä pienempi kunta, sitä vähemmän syntyneitä. Mittaa osin samaa asiaa kuin ykköskohta, osin toki myös lapsentekoikäistä väestöä.
    5. Ennakoitu 1-vuotiaiden määrä vuonna 2025: Tämä ennusteluku perustuu myös menneeseen muuttoliikkeeseen ja syntyvyyteen.
    6. Syntyneiden määrä 1 000 asukasta kohden (promillea) 2015: Mittaa luonnollisen väestönkasvun toista tekijää. Kohdistuu tosin vain yhteen tilastovuoteen, mikä pienten kuntien tarkastelussa on erityisen ongelmallista satunnaisvaihtelun vuoksi.
    7. Kuolleiden määrä 1 000 asukasta kohden (promillea) vuonna 2015: Mittaa luonnollisen väestönkasvun toista tekijää. Kohdistuu tosin vain yhteen tilastovuoteen, mikä pienten kuntien tarkastelussa on erityisen ongelmallista satunnaisvaihtelun vuoksi.
    8. Asukasvaihtuvuus 1 000 asukasta kohden (promillea) vuonna 2015: Liittyy muuttoliikkeeseen, itse en tiedä varmaksi, että huomioiko tämä liikkeen lukumäärän vai nettomuuttovoiton. Joka tapauksessa muuttoliikkeen merkitys kokonaisarviossa on vähäinen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kaatuvan kunnan kriteeriksi tulee asettaa myös ylimielisyyden aste. Tällä kriteerillä Helsinki ja Tampere käyvät veristä kisaa kaatuvan kunnan ykkössijasta.

Seuratkaapa millä ylimielisyydellä Tampere tuhoaa Eteläpuistoaan, tiedä kohta on Pyynikin kimpussa, ja sitten Pispalan kimpussa.

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen

Huomioita! Esim. Kuopioon on liittynyt kuntia; entisiä pendelöintikuntia: Vehmersalmi, Karttula, Maaninka. Siilinjärvikin olisi Kuopion mielestä oiva kunta (reilut 21.000 asukasta; ei ole liittynyt.
Esimerkiksi on hallinollisia kaupunkeja, maakuntakeskuksia, joissa sijaitsee paljon julkisia työpaikkoja ja virastoja. Tuovat hyvätuloisia veronmaksajia. Yhteiskunnallinen toiminta maksaa palkat. Pienten kuntien on hankittava veronmaksajansa muilla tavoin. Teollisuus ja matkailu. Maatalous myös, mutta sen merkitys töllistäjänä vähenee, jalostus tapahtuu keskittyneesti.
Velkaantumisaste. Suurissa kunnissa toimintaa on yhtiöitetty. Ei näy kunnan kirjanpidossa. Käsitykseni mukaan laki muuttui tämän vuoden alusta, mutta esim leasingilla hankkiminen ei näy.

Vähän aiheen ulkopuolelta; näkyy kannanottoja, että pääkaupunkiseutu elättää tätä muuta metsäistä valtakuntaa. Pääkaunpunkiseudulla sijaitsee merkittävä määrä pääkonttoreita; palkkakertymä on suuri. Yhtiöitten toiminta on maanlaajuista, raaka-ainevaroja myöten.
Valtiovalta myötävaikuttaa myös esim. kaupan keskittymiseen suuriin keskuksiin. Liikeaikalaki 01.01.2016; vapaat aukiolot. Lisää on tulossa: 4000 neliön kauppakeskittymät?
Kyllä maalla on mukavaa......

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Itse olen mökkeillyt Puumalassa viitisen vuotta, joten kokemusta ei ole kovin pitkältä ajalta. Jonkin verran olen noita kunnan tunnuslukuja seurannut. Onhan se huolestuttavaa, että syntyvyys on ollut vuosia kymmenen lapsen tuntumassa. Useimmiten sen alle.

Toinen ikävä indikaattori on yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä, joka on Suomessa suurin, eli 56,7%. Kun kunnan väkiluku on reilut 2000 asukasta, niin syntyvyyden perusteella luonnollinen väkiluku olisi noin 600-700 henkeä. Koska muuttotappiota syntyy juuri nuorissa ikäluokissa, niin Puumalan alueella asuu kolmenkymmenen vuoden kuluttua luultavasti selvästi alle tuhat vakinaista asukasta, eikä keski-ikä vieläkään ole kovin matala.

Onhan noilla tunnusluvuilla vaikea mennä itsenäisenä eteenpäin, vaikka sote-ratkaisu helpottaisi rajusti siirtämällä ikääntyneistä ihmisistä syntyvät sotekulut maakunnan murheeksi.

Jos ajattelee mikä on kunnan tehtäväkenttä jatkossa, niin 80 peruskoululaista ei ole itsenäisen koulutoimen pyörittämisen kannalta kovin järkevää. Kaavoittaminen on varmaan mökkirakentamisen vuoksi edelleen vilkasta. Laaja pinta-ala vaatii luonnollisesti jonkin verran kunnallistekniikan kanssa puuhastelua. Silti tuntuu jotenkin tarpeettomalta ylläpitää omaa kunnallishallintoa.

Pienestä pessimismistä huolimatta. Puumala on Suomen kaunein kunta ja mökkiläisen paratiisi. Loppiaisena oli aivan loistava potkukelkkakeli Lietvedellä pikku pakkasesta huolimatta. Reilun kymmenen kilometrin järvilenkillä ei tosin havaittu yhtään ihmistä, mikä kertoo mökkielämän tuovan vireyttä kuntaan lähinnä kesäkaudeksi.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Kaatuvassa" Luhangassa veroäyri on 18.50. Onko jossain Manner-Suomen kunnassa vähemmän? Lähinnä tulevat mieleen Espoo, Kauniainen ja Eurajoki.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kyllä joutaa kaatua, jos ei yli 20% verotulot riitä, vaikka Viron valtio pärjää sillä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Puumalassa oli aikoinaan suorastaan legendaarinen elinkeinoasiamies.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Määrittelet ilmeisesti työikäiseksi väestöksi ainoastaan yli 30-vuotiaat. 15–29-vuotiaissa on kuitenkin 538 000 henkeä, jotka Tilastokeskus laskee työvoimaan kuuluviksi. Alle 30-vuotiaissa on kuitenkin 538 000 henkilöä, jotka Tilastokeskus laskee kuuluvan työvoimaan. Se on noin viidennes Suomen työvoimasta (yhteensä n. 2 600 000 henkilöä).

Tämä asettaa esimerkiksi alla lainatun väitteen kyseenalaiseksi.

"Turku menetti työikäistä väestöään muihin kuntiin suhteellisesti viidenneksi eniten Suomessa ja Helsinki tulee heti perässä kuudentena. Tämä tulee ehkä useimmille yllätyksenä: niin paljonhan puhutaan kuinka väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle."

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Lehdet tekevät hyviä juttuja. joskus kertovat totuuksiakin.

Pat Viliko

Vertailu pitäisi tehdä työssäkäyntialueittain (tai seutukunnittain), kuntien rajat ovat keinotekoisia ja tällaiset kuntakohtaiset tilastot aiheuttavat vain vääriä tulkintoja kuten blogikirjoituksesta huomataan. Esimerkiksi Helsingin seutukunta on samaa työssäkäyntialuetta siten että nuoret muuttavat seutukunnan sisäisesti Helsinkiin opiskelemaan, mutta myös ensimmäisen työpaikan saatuaan. Asuttuaan muutamia vuosia perustavat myös usein perheen Helsinkiin, tämän jälkeen muuttavat kehyskuntiin lähinnä taloudellsista syistä lapsia saatuaan (kehyskunnissa halvemmat perheasunnot). Tämä selittää kokonaisuudessaan Helsingin muuttotappion työikäisissä ja lapsissa. Kuopiossa tällainen ei näy tilastoissa koska Kuopio on niin laaja maantieteellisesti (noin 10x Helsinki), että halpoja perheasuntoja löytyy myös laajasta Kuopiosta.

Toimituksen poiminnat