Matias Hilden Saimaanrannan maalari

Kunnista vain harvalla talous aidosti tasapainossa

  • Kuntien toiminnan ja investointien rahavirta 2011-2015, euroa/asukas
    Kuntien toiminnan ja investointien rahavirta 2011-2015, euroa/asukas

Kirjoitin viime kerralla siitä kuinka kuntamme ovat Kreikan tiellä yhtenäisen luottoluokituksensa vuoksi.

Eilen 31.3. Kuntalehti kertoikin, että "Moni kunta teki hyvän tuloksen vuonna 2016."

Alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien kassavirta on kuitenkin jatkunut edelleen selvästi, noin 260 miljoonaa euroa, negatiivisena. Se on toki "huippuvuosiin" nähden varsin vähän, noin 50 euroa asukasta kohden, mutta lisää kuntien velkataakkaa edelleen. Aito julkisen talouden tasapaino edellyttää, ettei tulevien sukupolvien velkataakkaa kasvateta.

Oheinen kartta on karu kuva Suomen kuntatalouden kokonaiskuvasta viime vuosilta. Kartta osoittaa kunnittaisen toiminnan ja investointien rahavirran vuosilta 2011-2015. Käytännössä kyse on siis kunnan kassavirrasta: jos luku on negatiivinen, on kunta joutunut ottamaan lainaa tai käyttämään aiemmin kassan pohjalle jääneitä varoja toimintansa ja investointiensa rahoittamiseen.

Vain noin viidesosa kunnista onnistui vuosina 2011-2015 saamaan aikaan positiivisen kassavirran. 80 % kunnista on käyttänyt rahaa enemmän kuin on saanut verotuloja ja valtionosuuksia. Kuntatalouden heikko rahoitustasapaino ei siis suinkaan ole vain kasvavien ja investoivien suurkaupunkiemme murhe, vaan ulottuu laajasti läpi maan. Kuntien näin suuri määrä ei mitenkään mahdu enää satunnaisvaihtelun piiriin, vaan kyse on kroonisesta kuntatalouden epätasapainosta.

Toki on selvää, että esimerkiksi paljon investoivalla kunnalla tunnusluku voi olla tilapäisesti negatiivinen, mutta toisaalta viiden vuoden tarkastelujaksoon pitäisi mahtua myös niitä vuosia, jolloin suuriin investointeihin on varauduttu tai niitä on maksettu pois. Erityisen hurjaa on kuitenkin se, että yli kolmasosalla kunnista rahoituksellinen alijäämä on viiden tilastovuoden aikana ollut yli 1000 euroa asukasta kohden. Lukua voi peilata siihen, että yksittäisen kunnan verotulo oli vuonna 2015 pienimmillään 2330 euroa/asukas ja mediaanikin noin 3400 euroa/asukas.

Kartan aineisto: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Kunnista vain harvalla talous aidosti tasapainossa''

Se on aivan uskomatonta tunarointia. Rahaa on käytössä valtavasti.

Kunnallisvero on enemmän kuin koko Viron valtion korkein tulovero.

Toimituksen poiminnat