*

Matias Hilden Saimaanrannan maalari

Perusteeton kritiikki ei tue Kittilän asioiden selvittämistä

Suomen Kuvalehti on säännöllisesti kirjoittanut, tosin pääosin netissä, Kittilän kunnan hallinnon epäkohdista. Niitä totta vie riittää. Olen joskus kuitenkin havainnut, että kritiikki Kittilän päätöksentekoa kohtaan ei ole ehkä siinä määrin tasapuolista mitä se olisi muihin kuntiin nähden. Se puolestaan tuo, ainakin itselleni, mielikuvan, että kritiikki on joskus myös ylimitoitettua.

5.5.2017 julkaistiin netissä toimittaja Eeva-Liisa Hynysen kirjoitus "Kittilä-ruletissa. seuraavaksi: Päättäjiä odottaa kiperä tilanne - kunta voi joutua uuteen hullunmyllyyn". Se sisälsi niin paljon omituista tulkintaa kunnallislainsäädännöstä, että katson parhaaksi hieman avata asioita syvällisemmin.

Ensinnäkin tulkinta siitä, että vt. kunnanjohtaja olisi valittu lainvastaisesti, ja lehti pitää tätä totuutena: Koska kyseessä on suljetulla lippuäänestyksellä toimitettu virkavaali, on valinnan perustelukynnys perinteisesti matalampi. Palaan siihen myöhempänä. Varmasti vaalissa on kohonnut riski tulla todetuksi lainvastaisesti suoritetuksi. En silti kirjoittaisi lehteen, että vaali on ollut varmasti laiton.

Hynysellä on erikoinen tulkinta siitä, että kunnanjohtajaksi valitun kunnanvaltuuston jäsenen olisi pitänyt hakea eroa valtuuston jäsenyydestä välittömästi tultuaan valituksi kunnanjohtajan virkaan. Sinänsä on selvää, että kunnanjohtaja ei ole vaalikelpoinen valtuustoon. Ensinnäkin virheelliseksi Hynysen ajattelun tekee se, ettei valtuuston päätös ole lainvoimainen, eikä valittu ollut varmasti ottanut edes vielä virkaa vastaan (Tarkennus: jälkimmäinen lause koskee nimenomaan tilannetta valtuuston kokouksen aikaan). Ajatus rikkoo myös sitä yleistä oikeusperiaatetta vastaan, että toimielimen päätös syntyy tosiasiassa vasta silloin, kun asiaa koskeva pöytäkirja on tarkastettu. 

Vielä erikoisempi väite Hynyseltä on se, että kunnanhallituksen ja -valtuuston olisi pitänyt vieläpä käsitellä eronpyyntö samassa kokouksessa! Moinen menettely rikkoisi usealla tavalla paitsi kuntalakia, myös todennäköisesti Kittilän omaa hallintosääntöä. Rikotuksi olisi tullut todennäköisesti mm. määräaika kunnanhallituksen kokouskutsun lähettämiselle eikä asia tuskin olisi ollut siinä määrin kiireinen, että valtuustolla olisi ollut kuntalain 95  § mukainen oikeus tehdä siitä päätöstä ilman, että asia olisi ollut alkuperäisellä esityslistalla, jonka toimittamiselle valtuutetuille on lainsäädännössä asetettu neljän vuorokauden vähimmäismääräaika. Kunnallishallinnossa ei, onneksi, tehdä päätöksiä lennosta, kuten Hynynen ehdottaa.

Hynynen olettaa myös, että lainvastaisesti valitun kunnanjohtajan esittelystä tehtävät päätökset kumoutuisivat hallinto-oikeudessa, tai tällainen riski on olemassa. Vaikka virkavaali ei saisikaan lainvoimaa, voi virkaan valittu hoitaa, kunnanhallituksen näin halutessa, tehtävää, sillä päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia ennen lainvoimaisuuttakin (kuntalaki 143 §). Jos lainsäädäntö toimisi kuten Hynynen luulee, niin maamme olisi täynnä halvaantuneita julkishallinnon organisaatioita, kun lainvoimaista virkanimitystä odottavat viranhaltijat olisivat estyneitä tekemään virkaansa kuuluvia tehtäviä. Kumoutunut valintapäätös ei silti tee itse virkatoimista automaattisesti laittomia. 

Toki jos olisi selvää, että valittu olisi muodollisesti epäpätevä hoitamaan virkaa (eli olisi ns. valekunnanjohtaja, mistä tässä ei nähtävästi ole kyse), ja kunnanhallitus tästä huolimatta, ja tämän tiedostaen, antaisi kunnanjohtajan hoitaa virkaansa, voi kunnanhallitus itse joutua virkavastuuseen. Se on toinen asia.

Hynynen myös moittii sitä, että Kittilän kunnanhallitus väisti virkavelvollisuutensa esitellä kunnanjohtajan valintaa koskeva asia kunnanvaltuustolle. Henkilövaalissa ei ole pakko tehdä esitystä valittavasta henkilöstä, eikä valinta ilman pohjaesitystä ole edes kovin harvinaista kunnissa. Sinänsä ansiovertailun tekemättä jättäminen on virheellistä, ja se on potentiaalinen peruste sille, että virkavaali ei saisi lainvoimaa. Kunnanjohtajan viran erityisluonne vaikuttaa tosin tässäkin asiassa, eikä asia ole niin selvästi mustavalkoinen. Esimerkiksi viranhaltijalain mukaan kunnanjohtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti muuhunkin virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. Mikään ei siis estä kokouksessa tuomasta peliin ns. mustaa hevosta, kunhan tämä on antanut virkaan suostumuksensa ja hänellä on tehtävän edellyttämä kelpoisuus. Viimeksi huhtikuun lopulla Turun hallinto-oikeus on todennut Honkajoen virkavaalin lainmukaiseksi, puuttuneesta ansiovertailusta huolimatta.

Kittilän tilanne on kaikin puolin ikävä ja hankala. Hyvä asia on, että Suomen Kuvalehti kirjoittaa näistä ongelmista. Yllä mainitut erikoiset tulkinnat, ja tukeutuminen nimettömiin lakiasiantuntijoihin, syö kuitenkin kritiikiltä pohjaa. Varsinkin kun tietää, ettei niin selvää asiaa olekaan, etteikö siihen oikeusasiantuntijoilta löytyisi kahta aivan päinvastaista näkemystä.

EDIT 6.5. klo 11.30: Lisätty tarkennus viran vastaanottamista koskien ja lisätty tieto Honkajoen kunnanjohtajavaalin käsittelystä Turun hallinto-oikeudessa, sekä täsmennetty neljänneksi viimeisen kappaleen viimeistä lausetta. 

EDIT 8.5. klo 13.00: Muotoiltu ensimmäistä kappaletta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Surkuhupaisa jupakka, hymyilyttää jo entistä kittiläläistä. No,ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, Kittilä on tullut tutuksi muutenkin kuin Levinä ja kultakaivoksena.
Suomen Kuvalehti on melko arvovaltainen "mainostaja".

Toimituksen poiminnat