*

Matias Hilden Saimaanrannan maalari

Länsi-Pohjan sote-ulkoistus turvaa käytännössä vain kustannusten kasvun

Rahoja sijoitettaessa on suotavaa tehdä aina riskianalyysi. Yksityissijoittajan suojaamiseksi esimerkiksi sijoitusrahastojen tulee kertoa rahaston riskeistä. Yksi riski, joka koskee lähes kaikkia sijoitusmuotoja ja monia sopimuksiakin, on vastapuoliriski. Siis riski siitä, että vastapuoli ei pysty vastaamaan sopimusvelvoitteistaan toista osapuolta kohtaan. Riskiä voi hallita esimerkiksi vakuuksilla.

Suomen sote-kentällä on meneillään monenlaista. Jotkin kunnat ovat jo ulkoistaneet sote-toimintansa yksityisille yrityksille, osa on perustanut yhteisyrityksiä, osa on myymässä kiinteistöjään. Nyt viimeisimpänä on tulossa päätöksentekoon yhteisyrityksen perustaminen Kemi-Tornion alueella (http://keminwww.kemi.fi/d5web/kokous/20173457-3.HTM).

Mehiläisen osuus yhteisyrityksestä olisi noin 80 %. Yrityksen kanssa ollaan sopimassa sote-palvelujen tuottamisesta, ja sopimuksen vuotuinen lähtöarvo on noin 70 miljoonaa euroa. Kyseessä on 15 vuoden sopimus, jossa on todella avokätiset hinnantarkistusehdot: esimerkiksi yli 75-vuotiaiden määrän muutos vaikuttaa 50 %:lla hintaa kasvattavasti, mikä takaa yhtiölle vuodesta 2020 (yllättäen sama vuosi, jolloin sopimuksen on määrä siirtyä uusien maakuntien vastuulle) lähtien varsin avokätisen hinnankorotusoikeuden. Alueen ja koko Suomen ikääntymiskehityksen tuntien kyseessä on siis veronmaksajille riskialtis paperi. Riskiä lisää se, että sopimus kohdistuu terveyspalveluihin. Palveluja yritetään betonoida myös kalliilla sopimussakolla, joka tulisi siis sopimusta irtisanottaessa koko Lapin maakunnan asukkaiden maksettavaksi.

Sopimuksia tekevät yksityiset yritykset ovat läksynsä lukeneet ja riskianalyysinsä tehneet. Valitettavasti näyttää siltä, että vastaavaa ei ole tehty julkisella puolella. Julkisella sektorilla on aina velvollisuus järjestää perusoikeudet takaavat palvelut, eikä se käytännössä voi mennä konkurssiin. Siitä syystä kunnat ovat toki yrityksille hyviä sopimuskumppaneita. Yksityistä yritystä ei julkinen palvelulupaus luonnollisesti sido: sille riittää, että se noudattaa lainsäädäntöä ja sopimuksia.

Esimerkiksi Länsi-Pohjan sopimuksissa ei ollut sanallakaan mainittu sopimukselle asetettavaa vakuutta, eikä Kemin kaupungin sivuilla olevasta vaikutusarvioista löytynyt mitään mainintaa riskienhallinnasta. Kun yksittäisen yrityksen koko liiketoiminta perustuu vain yhteen sopimukseen, niin kannattamattomasta sopimuksesta pääsee irti äärimmäisen helposti: yrityksen konkurssin kautta. Luonnollisestikaan tämä ei toki olisi Mehiläisen etu: onhan se saamassa vakaan osinkovirran.

Emoyrityksen riskit ovat sopimuksen merkitykseen nähden vähäiset ja liittyvät lähinnä sen yritykseen sijoittamaan alle 200 000 euron osakepääomaan: Mehiläisellä ei ole edes velvollisuutta lisäpääomittaa yhtiötä. Julkinen sektori vastapuolena kantaa sen sijaan käytännössä kaiken sopimukseen kohdistuvan riskin täysimääräisenä ja ylikin. Se kyllä maksaa kasvavat sopimuskorvaukset ja mahdolliset sopimussakot.

Suomessa on myös sopimusvapaus. Kunnat voivat toki nyt kirjoittaa millaisia sopimuksia vain, mutta niiden siirryttyä maakunnalle on maakunnalla täysi vapaus sopia toisen sopimusosapuolen kanssa lähestulkoon mitä tahansa. Todennäköisesti uudet maakunnat tulevat neuvottelemaan epäedullisten sopimusten muuttamisesta siten, että molempien osapuolten asema paranee. Tämä ei toki enää välttämättä ole alkuperäisen sopimuksen tehneiden kuntien etu, mutta niiden mahdollisuudet estää tämä on varsin rajallinen ja liittyy lähinnä muutoksenhakuoikeuteen maakunnan päätöksestä.

Tehtyjä ja vireillä olevia ulkoistussopimuksia voi monin paikoin verrata korkosuojaustarkoituksissa tehtyihin johdannaissopimuksiin, joita kunnat ja esimerkiksi Finavia ovat huonolla menestyksellä tehneet. Niiden irtisanominen oli pankeille poikkeuksellisen helppoa, joten käytännössä kunnat sitoutuivat suojaamaan itsensä korkokustannusten alenemiselta. Tällä hetkellä sote-kentällä on jo tehty ja ollaan tekemässä samanlaista virhettä: varmistetaan sopimuksella oikeastaan ainoastaan kustannusten nousu, ei mitään muuta.

Vielä yksi ero toki löytyy julkiselle ja yksityiselle toiminnalle: sopimuksista päättävät luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat virkavastuulla.

Ps. Tätä kirjoitusta ei pidä tulkita kritiikiksi terveyspalveluyrityksiä kohtaan. Jaan itsekin ajatuksen, että yksityisillä yrityksillä on usein julkista paremmat edellytykset tuottaa palveluja tuloksellisemmin, ja pidän yhteisyrityksiä ja valinnanvapautta sinänsä hyvinä malleina tämän toteuttamiselle. Tämä ei saa kuitenkaan tapahtua julkisen sektorin edun vastaisesti, kuten nyt on käymässä: ollaanhan solmimassa 15 vuoden sopimusta siten, että itse vastataan siitä vain kahden vuoden ajan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Hyvä viisaus on nyt tehdä sellaisia sopimuksia, jotka olisivat kunnallekin edelleen hyviä, mikäli sote ei toteutuisi. Tällöin niiden pitäisi olla hyviä myös maakunnalle. Näin ainakin meillä on pyritty toimimaan ja samalla turvaamaan palvelumme niin kauan kuin niille riittää kysyntää: Olisi kuntalaisten kannalta täysin järjetöntä antaa päätösvalta maakunnan poliitikoille, jotka oletettavasti miettivät lähinnä omien äänestäjiensä ja kotialueidensa etua, kuten taannoin VATTn tutkimuksessa todettiin kuntaliitosten jälkeen käyneen.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Hyvä viisaus on nyt tehdä sellaisia sopimuksia, jotka olisivat kunnallekin edelleen hyviä, mikäli sote ei toteutuisi. Tällöin niiden pitäisi olla hyviä myös maakunnalle. Näin ainakin meillä on pyritty toimimaan ja samalla turvaamaan palvelumme niin kauan kuin niille riittää kysyntää: Olisi kuntalaisten kannalta täysin järjetöntä antaa päätösvalta maakunnan poliitikoille, jotka oletettavasti miettivät lähinnä omien äänestäjiensä ja kotialueidensa etua, kuten taannoin VATTn tutkimuksessa todettiin kuntaliitosten jälkeen käyneen.

Toimituksen poiminnat