Matias Hilden Rohkeiden tekojen Suomi

Kuntayhtiöt pois julkisuuden pimennosta

Ruotsissa ja sitä myötä myös Suomessa säädettiin jo 250 vuotta sitten painovapausasetus. Se oli pitkälti kokkolalaisen Anders Chydeniuksen käsialaa. Tämä 1000 markan arvoinen suoritus toi mukanaan myös julkisuusperiaatteen viranomaisten asiakirjoihin.

Julkisuusperiaate on oikeusvaltion keskeisiä peruskiviä. Ne myös ohjaavat julkisen sektorin toimintaa tehokkaammaksi, kun tiedot huonosta hallinnosta, huonoista sopimuksista tai ylisuurista palkoista ovat julkisia.

Vaikka julkisuusperiaate on molemmissa maissa säilynyt, niin lainsäädännön tasolla maiden välillä on railo ja se kasvaa koko ajan: Ruotsissa myös kuntaomisteiset yhtiöt kuuluvat julkisuuslain piiriin, toisin kuin Suomessa.

Osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen merkitys kuntataloudesta kasvaa koko ajan. Vuonna 2016 kunnat ja kuntayhtymät omistivat noin 2600 eri yritystä ja näiden henkilöstömäärä oli jo lähes 40 000. Kuntakonsernien n. 35 miljardin euron lainakannasta tytäryhteisöjen osuus (16,3 miljardia) oli vuonna 2017 jo suurempi kuin peruskuntien osuus (16,2 miljardia). Näitä vastuita hallinnoidaan siis täysin ilman minkäänlaisia lain edellyttämiä julkisuusvelvoitteita, ja lisäksi noin 9 miljardia veloista on kuntien tai kuntayhtymien suoraan takaamia: näiltä osin kyse on siis veronmaksajien riskeistä, ei yhtiöiden.

Entistä suurempi osa verorahoistamme käytetään siis julkisuuslain ulkopuolella. Esimerkiksi osakeyhtiöiden maksamat palkat ja muut korvaukset eivät ole julkista tietoa. Yhtiöihin sisältyy erittäin merkittävä korruptioriski, sillä toiminnan valvonta on vain yhtiön hallituksen ja tilintarkastajien vastuulla.

Kuntien omistamat yhtiöt voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri koriin:

1. Täysin markkinoilla toimivat yhtiöt, joiden ainoa kytkös julkiseen sektoriin on omistajapohja

2. julkisomisteiset, säädellyillä markkinoilla/luonnollisen monopolin yhtiöt (esim. sähkö-, lämpö- ja vesihuoltoyhtiöt), joiden tulorahoitus tulee asiakkailta,

3. Julkisomisteiset, in-house -asemassa olevat yhtiöt, joiden liikevaihto tulee täysin tai lähes täysin suoraan verovaroista ilman kilpailutusta. Nämä ovat yleisesti muun muassa kuntien tukipalveluja tuottavia yrityksiä.

Seuraavan hallituksen ja oikeusministerin on ensi töikseen tarkasteletava tätä epäkohtaa ja arvioitava asiaa kokonaisuutena. Kiireellisintä olisi silti saada kolmannen korin yhtiöt julkisuuslain piiriin. Kunnat ja kuntayhtymät voivat käydä näiden kanssa kauppaa vapaasti ja pahimmillaan yhtiöillä on sopimuksen nojalla oikeus periä kaikki kustannuksensa julkisista verovaroista. On kestämätöntä, että tällainen toiminta on täysin julkisuuslain ulkopuolella. Nämä yhtiöt eivät toimi markkinoilla, eikä niillä sen vuoksi ole mitään syytä salata omaa toimintaansa tavanomaisten kilpailun alla toimivien yritysten tapaan. On myös syytä muistaa, että nykyinenkin julkisuuslaki antaa kunnille mahdollisuuden salata liikesalaisuuden piiriin koskevia asioita, ja samaa poikkeusta tulee luonnollisesti soveltaa myös yhtiöihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Peukutin varauksella: Mikähän on puolueenne kanta tuohon ?
Ei paljon lämmitä, jos puolueen kanta on salaileva ja ryhmäkuri pitää.

Käyttäjän matiashilden kuva
Matias Hilden

Hei Pekka! Pahoittelut hitaasta vastauksesta, mutta oman käsitykseni mukaan Keskustalla ei ole ainakaan vielä tästä erikseen linjausta. En kuitenkaan usko, että Keskustalla olisi mitään syytä vastustaa tätä. Tarkoitan tällä siis valtakunnallisella tasolla.

Toimituksen poiminnat